Koirahoitolasta
voit hakea myös tukea koirasi kouluttamiselle. Jo muutamalla yksityistunnilla
pääset hyvin mukaan koirien maailmaan. Kotitehtävien avulla opit tuntemaan
koiraasi syvemmin ja yhteistyö lemmikin kanssa alkaa sujua entistä paremmin.
Yksityistunnit räätälöimme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Olemme myös
erikoistuneet ongelmatapausten lempeään, mutta tehokkaaseen korjaukseen.
Saatuasi
pentusi kotiin (8vko) voit aloittaa koulutuksen. Koulutus tapahtuu leikin
varjolla, palkitsemalla sekä motivoimalla esim. makupaloilla. Älä käytä
koulutuksessa pakotuksen omaisia keinoja.
Koirasi
nauttiessa koulutustilanteista ja onnistuneista suorituksista sinun sitä
hyvittämällä, on varmaa että koirasi oppii nopeasti opettamiasi asioita.
Pentusi
parasta oppimisaikaa on sen ensimmäiset 8-12 viikkoa. Tällöin se on myös
herkimmillään, joten älä järjestä sille liian suuria kokemuksia kerralla.
Esim.
”koirasi tultua rauhalliselta maaseudulta tottumattomana liikenteen meluun, älä
vie sitä kokemaan uusia asioita ensitöiksesi autoteiden vierustoille
aamuruuhkaan aamupissille”.
Koulutus
tilanteissa älä vaadi liian vaativia asioita, ettei pentusi koe
opetustilanteita/opetettavia asioita negatiivisena. Etene koulutuksessa
rauhallisesti vähän kerrallaan, päätä suoritus aina onnistumiseen, vaikka
joutuisit auttamaan paljonkin päästäksesi siihen mitä halusit koirasi tekevän.
Opettele lukemaan mitä koirasi sinulle viestittää.
Pentusi
käyttäytyminen voi muuttua enemmän tai vähemmän 13-16 viikkoisena, se kypsyy
itsenäisemmäksi, sukupuoli hormonit lisääntyvät.
6-12kk
koirasi tulee fyysisesti sukukypsäksi. 18-22kk saavuttaa koirasi psyykkisen
kypsyyden.
Näinä
aikoina koirasi käytös saattaa muuttua.
Huomioi
nämä ajat varsinkin koulutuksessa.
Jos
koirasi ei yhtä äkkiä haluakkaan tehdä asioita, joita se on aikaisemmin
tykännyt tehdä eikä mikään ulkoinen tekijä ole muuttunut, voi kyseessä
todennäköisesti olla jokin kyseisistä kehitysvaiheista.
Vältä
tällöin tilanteita joista koirasi ei pidä. Koulutuksessa tee vain niitä asioita
joista koirasi pitää, ettei sille jää negatiivisia mielikuvia koulutus/muista
tilanteista, sillä koirallasi on muutenkin vaikeaa itsensä kanssa.
Nämä
kehitysvaiheet ilmenevät hyvin eritavalla. Toisilla ne menevät hyvinkin
huomaamattomasti kuin taas toisille ne ilmenevät hyvinkin voimakkaasti.
Opeta heti
pienestä pitäen pentusi totuttaminen kaulapantaan ja kulkemaan taluttimessa.
Muista että ensikokemukset näihin pitää olla mahdollisemman miellyttäviä, ettei
se koe ulkoilua negatiivisena.
Älä riuhdo
taluttimesta pentuasi, pyri pitämään talutin löysällä.
Luoksetulon
harjoittelu aloitetaan jo 8 viikon iässä. Tämän ikäinen pentu seuraisi jo
emoaan pienille retkille ja pysyäkseen vahingoittumattomana sen täytyy olla
kuuliainen. Aloita harjoittelu kun pennun huomio on kiinnittynyt muualle kuin
itseesi. Tällöin kutsu sitä luoksesi. Kutsumalla ensin pentua nimellä ja pennun
huomion kiinnittyessä sinuun, huuda tänne ja juokse pennusta poispäin. Juokse
sellaista vauhtia, että pentu tavoittaa sinut helposti. Pennun nimestä tulee
huomio merkki ja tänne-sanan pentu yhdistää pois juoksemiseen, jolloin pentu
oppii, ettei laumanjohtaja odota tottelematonta pentua. Myhemässä vaiheessa
otetaan tänne-sana paikallaan tai missä kohdassa isäntä haluaa pennun tulevan
luokse. Jotta ei pennule jää käsitystä siitä, että vain jos isäntä juoksee
pitää mennä luo tai seurata.
Pennun on
myös pian opittava istumaan käskystä. Ota käteesi makupala jonka pentu haluaa
saada. Vie makupala pennun kirsun eteen ja siirrä hitaasti makupalaa koiran
korvien väliä kohden. Pennun kurottaessa makupalaa kohden se yleensä joutuu
istumaan. Istuessaan palkitse pentu makupalalla ja kehunnallasi. Käsky annetaan
vasta sitten kun olemme varmoja, että pennun takapuoli on maassa. Älä
koskaan paina pentua takapuolesta tai selästä. Nämä elkeet antavat
negatiivisen leiman harjoitukselle. Voit laittaa käden kevyesti pennun
takapuolelle jos pentu ei ymmärrä vielä sanaa ISTU.
Maahan
menon lähtökohta on istuma-asento. Vie makupala koiran kirsun eteen. Siirrä
siitä kätesi hitaasti alaspäin kohden koiran etutassujen väliä, ja sieltä maata
myöten poispäin koirasta. Koira pyrkii tavoittelemaan makupalaa ensin
etutassujen avulla jolloin useimmat koirat liukuvat eteenpäin makuuasentoon.
Oikein tehdessään hyvitä ja palkitse se sen himoitsemallaan makupalalla. Älä
pakota koiraa makuuasentoon ottamalla etutassuista kiinni ja nykäisemällä tai
painamalla sitä selästä, sillä sen se kokee epämukavaksi.
Kehomme
liikkeet ja ääni ovat seuraamisharjoituksessa tärkeitä. Pyri pitämään näissä
harjoituksissa pentu mieluiten vapaana. Ota käteesi makupala tai esine, jonka
pentu haluaa saada. Kulje askeleita suoraan eteenpäin kääntyillen leikkisästi
vasemmalle ja oikealle, ja hassuttele niin että harjoittelu on pennun mielestä
hauskaa. Pennun kulkiessa parhaillaan vierelläsi anna makupala/esine sille.
Tärkeätä on että ei saa harjoitella niin pitkään että pentu kyllästyy.
Seuraamisen täytyy olla erittäin hauskaa ja mieluista pennulle.
Muita
hauskoja harjoituksia pennulle on makupalan etsintä (koiran hajuaisti on koiran
paras aisti), noutaminen, käskystä haukkuminen, hyppy esteiden yli, viestintä,
eteen käsky ja niin edelleen.
Muistathan
myös että vieraan koiran tapaamisessa et saa koskaan kumartua koiran
yläpuolelle (osoitat silloin suoraa ylivaltaa), hymyilemällä (näyttämällä
hampaat) ja taputtamalla koiraa päähän tai säkään (aloitat silloin hyökkäyksen
koiraa kohti). Voit saada hermostuneen koiran puolustautumaan esimerkiksi
näykkäämällä sinua. Koiraa ei pidä moittia tässä tilanteessa, se on tulkinnut
eleesi koirien kielen mukaan. Sinun pitäisi tutustuessasi vieraisiin koiriin
kyykistyä ja kääntää puolittain selkä ja kasvot pois koirasta tai jos jalkasi
ovat heikot kyykkyynmenoon käännät vain puolittain selän ja olet rauhallinen.
Ojenna kämmenesi mahdollisesti nuuskittavaksi ja anna koiran itsensä päättää
haluaako se tutustua sinuun vai ei.
Koirat
haukkuvat monista eri syistä. Haukkuminen on sille vaiston varaista
viestittämistä, ennen kaikkea koirat haukkuvat varoittaakseen muita laumansa
jäseniä, ilmoittavat että jotakin poikeuksellista on tapahtunut normaaliin
päivä rytmiin. Mutta muista myös sanonta ”haukkuva koira pelkää”.
Klassillinen
tilanne on varmaankin ovikellon soidessa koira alkaa haukkumaan sitä, koira
varoittaa vaarasta muita laumansa jäseniä.
Kyseisessä
tapauksessa koiralle huutaminen ei yleensä auta vaan koira luulee saavansa jopa
apua muulta laumalta. Koira on kyseisessä tilanteessa niin kiihtynyt, että
rauhallinen koiran rauhoittelu voi parhaiten auttaa sitä rauhoittumaan.
Kotonaan yksin oleva koira ei yleensä hauku koska sillä ei ole muita keitä se
varoittasi. Poikkeuksia tässäkin on jolloin ne haukkuvat yksinkin. Siihen
löytyy useita syitä, joita on koirakohtaisesti käytävä läpi. Syitä voi esim.
olla tottumattomuus yksin oloon, vartiointi (puolustaa omaa reviiriään), pelko,
turhautuneisuus varsinkin aktiivisille koirille jotka eivät saa tarpeeksi
aktiviteetteja. Yksin haukkumiselle löytyy monia eri syitä. Tai koiralle on
opetettu, että kun joku ulkopuolinen tulee pihaan, soittaa ovikelloa silloin
ilmoitetaan haukkumalla jotta esim: varas huomaa, että tänne ei kannata tulla.
Koiran on kumminkin lopetettava haukkuminen ja tuumittava tilannetta. Mutta on
myös sellaisia koiria jotka pelkäävät niin paljon , että eivät lopeta
haukkumista vasta kuin henkilö on poistunut kokonaan, tai isäntäväki on
rauhoittanut, tai kieltänyt haukkumasta. Kun koiraa kielletään haukkumasta
normaali kieltosana on EI tai HILJAA joka sanotaan luottavaisella äänellä
vahvasti, ei huutaen. Eläimen voi palkita kun se on totellut käskyä.
Toinen
tyypillinen tilanne jolloin koira haukkuu, on ulkoiluttamisen aikana sen
nähdessä toisia koiria, varsinkin sen ollessa kiinni. Haukuntaan pätee jo
aikaisemmin todettu lauman jäsenen varoittaminen, suojeleminen, epävarmuus,
pelko, mahtailu, iloisuus yms. Oppimalla kuuntelemaan haukunnan ääntä ja muita
koiran elkeitä voidaan päätellä miksi koira haukkuu tässä tilanteessa. Sointuva
haukunta ei yleensä ole varoittava eikä uhkaava jolloin voimme päätellä että
koira sointuvalla haukunnalla kutsuu toista koiraa iloisesti leikkimään. On
pyrittävä saamaan selvyys miksi koira haukkuu muut koirat tai muita asioita,
jos halutaan asialle jotain tehdä.
Esim.
koiran ollessa epävarma ja pelokas lähestyvää koiraa kohtaan, ei omistaja
missään tapauksessa saa pakottaa sitä tapaamaan toista koiraa tai tekemällä
koiralleen tilanteesta vielä epämiellyttävämmän alkaessa kurittamaan haukkuvaa
vikuroivaa koiraansa, jolloin se seuraavan kerran reagoisi vielä voimakkaammin
muistaessaan toisen koiran tapaamisen olevan todella hirvittävää. Tilanteesta
on pyrittävä tekemään pelokkaalle koiralle mahdollisimman positiivisia.
Kohtaamisharjoituksia tehdessä on hyvä kohdattavan koiran alkuvaiheessa olla
varsinkin rauhallinen myöskään se ei saa olla liian tunkeileva ettei pelokas
koira koe itseään liian uhatuksi jolloin se saattaisi hyökätä. Koirien tulisi
alkuvaiheessa olla vapaana. Harjoituksissa on edettävä koiran kehityksen
mukaan. Pelkoon liittyvät ongelmat korjaantuvat hitaasti ja niissä on edettävä
maltillisesti.
Syitä
siihen miksi koirat reagoivat eri tavoin samoihin tilanteisiin on monia. Siihen
vaikuttavat koirien perusluonteet sekä eniten omistajien huomaamattaan tekemät
perusvirheet. Esim. kohdatessa toisia koiria kävelylenkillä vedetään talutin
lyhyelle ja koira jalan viereen tai otetaan koira syliin jolloin pennusta
lähtien näin systemaattisesti tehden luodaan koiralle kuva toisten koirien
olevan vaarallisia kun omistajakin niin kovin suojelee. Näin koira on oppinut
toisten koirien olevan vaarallisia joten lauman jäsentä on varoitettava
haukkumalla. Pienellä virheellä olemme saanut haukkuvan koiran. Kyseisessä
tilanteessa edellinen esimerkki pätee moniin muihinkin tilanteisiin. Koirat
haukkuvat autoja, pyöräilijöitä, muita ihmisiä, roskalaatikoita,
postilaatikoita sekä monia muita asioita. Lähestyttäessä aletaan vetämään äkkiä
koiraa pois jota koira on ollut menossa haistelemaan jolloin koira on käsittänyt
niiden olevan vaarallisia omistajankin suojelevan vetämällä äkkiä pois
tilanteesta. Omistaja on vain esim. estänyt koiraansa pissaamasta kyseisiä
asioita mutta huomaamattaan onkin näin pennusta lähtien tehden luonut asiat
vaarallisiksi koiralleen jolloin se myös niitä haukkuu.
Koirat
haukkuvat kyseisiä asioita monista muistakin syistä.
Asioita
joita koirat haukkuvat ja syitä miksi koirat ovat alkaneet haukkumaan eri
asioita sekä niiden ongelmien ratkaisemiseen riittää aihetta paksun kirjan
verran. Tässä käsiteltiin vain muutamia esimerkkejä.
Ravinto on
tietysti erittäin tärkeä osa koirasi niin henkiseen kuin fyysiseen
hyvinvointiin. Antamalla kasvavalle koiralle oikeanlaista ravintoa olet ainakin
omalta osaltasi luonut mahdolliseksi koirasi saada hyvät edellytykset vankkaan
ja terveeseen luustoon, minkä ympärille on hyvä muodostaa vankka lihaksisto
ajanmyötä sopivalla liikunnalla.
Koira voi
kasvaa ensimmäisen 1-1,5 vuoden aikana yhtä paljon kuin ihminen 15 vuodessa,
joten siksi varsinkin kasvavalla koiralla on korkeat ravintovaatimukset.
Eläintarvikeliikkeistä
löydät markkinoilla olevista ruuista korkeat ravintoarvot omaavat merkit, joita
kysymällä hyvät eläintarvikeliikemyyjät pitäisi pystyä kertomaan. Useille
ihmisille on muodostunut käsitys jonka mukaan ei suurille roduille voisi
syöttää penturuokia sen kasvaessa liian nopeasti. Oikeanlaista laadukasta
kuivamuonaa antaessa ja koirasi painon kehitystä tarkkaillen ei se kasva yhtään
sen nopeammin vaan saa hyvät lähtökohdat kehitykselle. Fyysiset viat johtuvat
yleensä mm. perintötekijöistä (tutkimukset n.25%) ja vääränlaisesta ruoasta,
leikeissä/muissa tilanteissa sattuneista vahingoista tai liiallisesta
liikunnasta kasvuvaiheessa. Jokainenhan ymmärtää että kasvava koira tarvitsee
erilailla ravinteita kuin täysikasvuinen, aivan kuin työtä tekevä/paljon
liikkuva koira tarvitsee ravinteita eritavalla kuin koira joka nousee ylös vain
syömään/tarpeilleen.
Tärkeät
ravintoaineet koostuvat vitamiineista, mineraaleista, hiilihydraateista ja
kuiduista, proteiineista ja rasvoista. Koira periytyy lihansyöjäpetoeläimestä
vaikka onkin nykyisin sekaravinnon syöjä. Miettiessä minkälainen ravinto olisi
koiralleni parasta ja tiedämme sen esi-isien olevan lihansyöjiä, on koiran
ruoansulatusjärjestelmä pysynyt kutakuinkin samana, joten sille on parasta
antaa suurin osa lihapohjaisia proteiineja ja rasvoja kuin kasvisproteiineja ja
-rasvoja joiden hyötykäyttö on huomattavasti pienempi. Sinun on turha katsoa
ruokatuotteiden kyljessä olevia prosenttilukuja, jos et tiedä minkälaisista
raaka-aineista ruoka koostuu.
Koiran
olisi hyvä syödä ruokansa kiposta, joka olisi n. vatsan tasalla varsinkin
suurten rotujen jolloin ennalta ehkäistään mahdolliset vatsalaukun
laajentumiset/ kiertymät. Myös ruoan määrällä sekä laadulla on suuri merkitys
tällaisissa ongelmissa. Ruoan olisi hyvä pitää samana, ei jatkuvia vaihteluja
jolloin koirasi suolistossa bakteerikanta muuttuu jatkuvasti joka näkyy esim.
löysänä ulosteena. Koirasi voi parhaiten kun se saa päivittäin samaa
korkeatasoista ruokaa, jos kuitenkin kyllästyt itse antamaan samaa ruokaa
koirallesi niin siirry pikkuhiljaa parinviikon ajan uutta ruokaa nykyisen
joukkoon lisäämällä ja uuden ruoan suhdetta kasvattamalla aikaisempaan ruokaan
nähden.
Koira ei
kyllästy ruokaansa ellet itse ole opettanut sitä vaatimaan vaihtelua
tarjoamalla erilaisuuksia. Kun koirasi on oppinut saamaan vaihtelua ruokaansa
niin lisää varsinaisen ruoan joukkoon pieni määrä
esim.
purkkiruokaa jolloin koirasi tuntee uutta ruoassaan eikä sen vatsa kärsi siitä
kuten täydellisessä ruoan vaihdossa. Vaikka koirien esi-isä eivät tälläistä
hienosäätöä ymmärtäneetkään vaan söivät sen mitä milloinkin löysivät. Mutta
nykymaailman pöperöt ovat kumminkin teolisesti tehtyjä vaikka ovatkin
korkealaatuisia, niisä on monia ylimääräisiä lisäaineita ja säilöntäaineita,
koostumuksia jotka voivat sekoittaa koiran vatsan hyvinkin nopeasti.
Rasvoista
keho saa energiaa jota koira tarvitsee pysyäkseen kunnossa, jaksaakseen liikkua
ja kasvaa. Rasvoissa on huomattavasti enemmän energiaa kuin proteiineissa tai
hiilihydraateissa. Rasvat edistävät rasvaliukoisten vitamiinien (a, d, e ja k)
imeytymistä. Siksi rasvat ovat elintärkeitä koiran ruokavaliossa. Ne saavat
esim. turkin kiiltämään ja ruoan maistumaan.
Lihaksisto
/ muut kudokset rakentuvat proteiineista, kuin myös immuunijärjestelmä joka
auttaa ehkäisemään sairauksia. Proteiineja jakautuu aminohapoiksi, osa niistä
muodostuu kehossa itsessään, osa pitää sisältyä jokapäiväiseen ruokavalioon
riittävä määrä kaikkia (10) välttämätöntä aminohappoa, saadakseen ainekset
kasvuunsa ja kudostensa uusiuttamiseen jotta koirasi pysyy terveenä.
Kanan-/kalkkunan
liha sekä kananmuna ovat parhaimpia proteiinin lähteitä, jotka ovat helposti
sulavia, joten niistä muodostuu myös pienempiä ulostemääriä sekä kiinteenpää
ulostetta.
Hiilihydraatteja
koira tarvitsee lyhytkestoiseen energiankäyttöön mm. leikkimiseen/juoksemiseen.
Kuituja saadaan hiilihydraateista jotka huolehtivat ruoan kulkeutumisesta
nopeasti suoliston läpi.
Kuidut
säätelee suolen toimintaa ja vaikuttaa ravintoaineiden imeytymiseen suolesta.
Nämä
kehittävät koiran luustoa hampaita ja turkkia sekä suojaavat sitä tulehduksia
ja sairauksia vastaan. Hyvän tasapainoisen ruoan tulisi sisältää kaikkia
tarvittavia vitamiineja, mineraaleja sekä hivenaineita oikein suhteutettuna
ruoan energiamäärään. Tiettyjen vitamiinien liian suuret määrät saattavat
johtaa esim. luustosairauksiin. Yleisesti ottaen vitamiinien yliannostus voi
tuottaa enemmän vahinkoa kuin niiden vajaus. Varsikin kasvaville koirille nämä
saattavat aiheuttaa pysyviäkin vahinkoja. Muista että vesi on myös koirasi
elämän eliksiiri. Jo 15% nestehukka aiheuttaa kuoleman, huomioi tämä varsinkin
kesällä. Älä jätä koiraasi yksin autoon koska lämpö saattaa nousta hetkessä
auton sisällä vaikkakin jättäisit ikkunan raolleen.